Parfyymi- yms. pulloja

Tänään välipäivä isoista remonteista. Tai no, vähän paikkamaalailin tikkaita... mutta päivän varsinainen puuha oli satsi parfyymi- ja sampoopulloja.

Litteät pullot ovat erityisen eksklusiivista shampoota, jota tulee olemaan myynnissä vain Leila Orvokin kampaamossa. (Ne ovat litteitä neliskulmaisia Murano-helmiä, joissa korkkina kolmenlaisia helmiä).

 

Kaksi isompaa on kai kylpyvaahtoa... (muovikristallihelmiä).

Hopi hopi sen rempan kanssa että saadaan nämä hyllyyn!

Portaikkoa ja kylpyhuonesuunnittelua

Taisinkin jo mainita suunnitelmasta sijoittaa portaiden alle säilytystilaa. Koska se tekee portaikosta oman "yksikön", päätin aloittaa siitä. Varmaan muistatte eilisen lähtötilanteen... alaosa portaista on Lundbyn portaat ja yläosa tehty Bilteman tikuista.

 

Ensimmäisenä maalasin portaat valkoiseksi akryylimaalilla. Tarkoitus on juurikin tehdä niistä hohtavanvalkoiset! Portaiden alaosan alle/taakse tein valkoisesta pahvista seinämän. Yläosa jää avomalliseksi.

 

Jätän tuonne portaiden alle vasemman seinän puolelle hieman tyhjää tilaa, näin laatikoiden ei tarvi olla koko portaikon syvyisiä ja portaikon tasanne saa tukea alhaaltapäin keskipalasta. En ole vielä päättänyt laatikoiden syvyyttä, mutta yksi vaihtoehto olisi tehdä ne tikkuaskeista. (Kerron tuossa myöhemmin miksi.)

 

 

Portaisiin tulee tasanne, johon tein laudoitusta Biltema-tikuista. Tarttee varmaan vielä yksi lauta laittaa.

 

Sitten pohdintaan vessa/kylpyhuone.

 

Printtasin täältä muutaman kylppärinseinävaihtoehdon, kokeilin niitä seinää vasten ja päädyin tähän. Muutin sen väriä ja madalsin kuviota hieman. Tässä on vielä tavalliselle paperille printattu koevedos jossa värit on sinnepäin. Kylppärin koko tulee olemaan tuo, ja sinne pitää mahduttaa suihkukoppi, pönttö ja lavuaari. Iik. Hirveesti tekis mieli tehdä takaseinään ikkuna!!!  

Pystytin väliseinän, ja tässä kohdin talon emäntä pyrähti paikalle (onneksi tänään hän oli saanut jo vaatetta päälleen...). Hän oli kovin ihastunut portaikkoon ja sen alle tulevaan säilytystilaan ehkä juuri siksi suostuikin esittäytymään: rouvan nimi on Leila Orvokki.

Kuvasta ei ehkä hyvin erotu, mutta uuden asun lisäksi Leila Orvokilla on nyt teline, jonka avulla hän pysyy pystyssä ;)

Niin, se syy miksi laatikot eivät edes voi olla koko portaikon levyiset, selviää kuvasta. Tuo eteisen kolo on juuri sen verran iso että siitä mahtuu kulkemaan, eikä täysleveää laatikkoa siinä edes saisi auki. (Ja se toinen syy on se että valmiista askeista tulee helpommalla...)

P.S. Juuri äsken katselin Nukkekotiharrastajat FB-ryhmän sivua Bilteman tikuista ja totesin että helpompi olisi ollut tehdä ihan uudet portaat tikuista :) Mutta niinhän sitä sanotaan, että vanhan korjaaminen on aina riski bisnes ja usein kalliimpaa kuin uuden tekeminen. Ja roppakaupalla tuli kokemusta jne jne...

Lundbyn täysremontti alkaa tänään

Olen pohtinut tuota hankkimani Lundbyn remonttia nyt pari viikkoa, ja tänään oli aika kypsä aloittaa. Tässä talo sellaisena kuin sen ostin... tosin, heti kun olin saanut sen maksettua minä hölmö nostin taloa katon reunoista: OHO, katto jäi käteen. Onneksi se petti heti kun nostin -- ei pudonnut korkealta! (Myyjän ilme oli aika lailla näkemisen arvoinen!)

Minulla on pikkulikkana ollut tällainen tai ainakin hyvin samanlainen nukkis. En muista tuommoista isoa oviaukkoa alakerrassa mutta on siinä semmoinen voinut ollakin.

Talossa on sähköt, ainakin ollut, mutta pistokkeet näyttää aika vesivahingoittuneilta. Taidan antaa niiden jäädä uusien seinäpintojen alle, ja vetää koko taloon uudet LED-valot... Jorma Havian "Pieni Nukketalokirja" kertoo sen olevan suht helppoa. (Jorma tosin on sähkäri ja minä en mutta mitäs pienistä...). Lisäksi LED-valaistus mahdollistaa muiden-kuin-Lundbyn-omien valaisinten käytön, ja se on plussaa.

Nyt kun tuota taloa katselen aikuisen silmin, niin en tykkää "pakotetusta" huonejärjestyksestä. Haluaisin tuon alakerran toisen, pienemmän huoneen käyttöön; useimmiten sen on vessaksi kalustettu, mutta ei tuo iso oviaukko oikein siihen viittaa. Se on varmaan vaan ainoa keino saada valoa tuohon pikkuhuoneeseen, joka siltikin on aika luolamainen.

Talossa asuu rouva ja ainakin 3 tytärtä: rouvalle pitää saada oma huone ja tytöille oma (yhteinen) huone. Ja vessa pitää olla. Keittö saa olla Lundbyn ajattelemassa paikasssa (alakerran vasen huone).

Yläkerran makkarissa on omituinen ikkunakorkeus, ja tuosta olisikin kiva puhkaista ranskalaiset ovet parvekkeelle... jees, sittenhän siitä tuleekin luontevasti rouvan huone.

 



Jonkin aikaa tuumailtuani päätin tehdä isomman rempan alakertaan: siirrän portaat eteisen vasempaan reunaan ja rakennan vessan niiden oikealle puolelle. Ja alakerran pikkuhuoneeseen tulee kampaamo, jotta rouva voi tehdä töitä kotoa käsin.

Kun portaiden paikkaa vaihdetaan, niin yläkertaan voi rakentaa toisen huoneen tuonne oikeaan päätyyn: tällöin yläkertaan jää 2 mh + isohko aula oleskelutilaksi. Portaisiin itseensä pitää tehdä muutoksia: tasanne ja jatkopala, jolloin ne saadaan nousemaan yläkerran keskihuoneen keskelle.

Jo riittää suunnittelu!

Ja eikun hajottamaan taloa... osoittautui, että lattia on (heikosti) liimattu seinissä olevaan uraan, ja seinät on pystysuunnissa vain (heikosti) liimattu toisiinsa. Sen sijaan ikkunalaudat on liimattu tukevasti!

Seuraavaksi irrotin portaat ja niistä oikean reunan sekä taustapahvin, jolloin niistä tuli avoportaat. Lyhensin niitä hieman jotta ne mahtuvat keittiön oven ja takaseinän väliin, ja tein lisäportaat, jotka sitten tulevat seinän mukaisesti nousemaan yläkertaan.

Tässä kuvassa uusi porrasosio on tuettu paikoilleen mustalla pahvilla. Tuohon oikeaan kulmaan tulee suihkukaappi (varmaan siksi rouva halusi kokeilla sitä ilman vaatteita?) ja portaiden alle tulee säilytystilaa.

Tähän asti päästiin tänään.

Vinkki

Portaat (Bilteman tikuista) oli yllättävän hankala sahata käsin, koska tikuista oli hankala saada sellaista otetta, että sahaus sujuu: kertaveto ja taas tikku siirtyi. No, keksin mielestäni hyvän vinkin joten se tähän sokeriksi pohjalle:

Hiontablokin päälle hiomapaperia, niin "lankku" pysyy paikoillaan sahatessa!

Kirpparilöytöjä

Kiertelin tunnin verran Jankan Kirppiksellä, joka nimestään huolimatta sijaitsee Hervannassa eikä Jankassa, kuten äkkinäisempi saattais luulla. Ensin ei löytynyt mitään mutta SITTEN onni kääntyi ja löytyi aivan ihania pikkujuttuja!

Ensinnäkin, askartelutarvikkeet:

• pussillinen maalaamattomia puuhelmiä: sekä kuutioita että ovaaleja.
• Pieni Mövenpick-rasiallinen nastoja ja taulunastoja, molempia erivärisinä sekoituksena.
• Bambugrillitikkuja -- puoleen hintaan 25 senttiä pussi (näitä jäi sinne runsaasti, vink vink)

Sitten, aarteet:

• Kylpyamme: posliininen kuparinvärisellä kiiltomaalilla maalattu kylpyammeen muotoinen kynttiläastia
• Leluja nukkislapsille: 2 virkattua pupua ja 1 mollamaija
• Ja sokerina pohjalla 8 metallista miekkaa upeassa telineessä... näitten ympärille pitää varmaan rakentaa joku kartano johon sitten tulee asehuone tai miekkailusali :) Tämä lienee matkamuisto jostain, ja ehkä tarkoitettu cocktail-tikuiksi.

 

Ja koko setti alle 9 euroo. Ou jee!

Neiti Patrician uusi mekko

Oh la la, uusi puku saapui -- ei nyt suoraan Pariisista, mutta ehkä esikaupunkialueelta?

Neiti Patrician muuttumisleikki

Neiti Patricia taitaa olla Notre Damen kellonsoittajan sukua, ainakin luonnontilassaan hän oli hieman... hmm, toispuoleinen.

 

Ensin tarkistetaan kunto, joten vaatteet pois ja tutkitaan. Pieniä valkoisia maaliläiskiä siellä täällä, kengät kuluneet ja hiukset kehnossa kunnossa -- naamasta emme sano mitään...

 

 

Mutta ei hätää: asetoni ja akryylivärit tekevät ihmeitä. Ensin pestään saippualla, sitten hinkkaillaan asetonilla (muutama tikku tässä malliksi töhnästä, milloin lie neiti peseytynyt viimeksi, hyh hyh..) ja sitten taas saippualla. Tässä nyt sitten lähdettiin ihan peruspohjiin asti, eli kasvoista poistettiin kaikki lika ja väri kulmakarvoja ja silmiä myöten. Huulipuna oli oikeassa paikassa joten sitä sai vähän jäädä.

 

 

 

Niin, edellisestä kuvasta selviää mittakaava: neiti Patricia on 9,4 cm pitkä, eli siis 1:18 mittakaavassa 169 cm.



Sitten päästettiin irti sisäinen meikkitaiteilija, joka otti haasteen täysillä vastaan ja veti homman överiksi. Neiti Patricia oli hetken aikaa varsinainen suttura!

 

 

Taiteellista vapautta suitsittiin hieman, jotta neiti uskaltaa ulos ihan päivänvalollakin. Oi miten vihreät silmät hänellä onkaan!! Kyllä uudet kengät ja meikki sentään tekevät Naisen! 

 

 

Neiti Patricia ei millään olisi halunnut pukeutua vanhoihin vaatteisiinsa, mutta uudet ovat vielä räätälillä, joten vaihtoehtoja ei ollut. Neiti halusi kuitenkin lyhentää hameen helmaa... ja odottaa kiihkeästi uusien vaatteiden valmistumista!

 

Tässä vielä jokaiseen muuttumisleikkiin oleellisesti kuuluvat ennen/jälkeen kuvat:

Pam - lähtölaukaus!

Alussa on ränsistynyt Lundby-talo, kourallinen pikkuväkeä ja hirmuinen innostus.

Itse asiassa, ihan ekana oli Bobo. Hän on pieni (1:12) poikavauva, varsinaiselta nimeltään Robert. Hän saapui postin tuomana, ja tullessaan hänellä oli ruokalappu kaulassa ja siniset pöksyt. Tutti oli hukkunut maailman myrskyihin, ja ilme oli tuima. Bobon mukana tuli myös lapsenhoitaja, joka ei ole vielä suostunut sanomaan sanaakaan, ei edes kertomaan omaa nimeään... hyvin salaperäistä!

Ensimmäisenä tein pojulle tutin (helmikorvakorun pidike) ja fiksasin katseesta hieman pehmeämmän -- seuraavaksi Bobo sai vauvapeiton (kudottu kirjontalangasta). Sitten olikin jo yhteiskuvan aika.

Seuraava projekti oli syöttötuoli, joka muovautui hammas- ja grillitikuista, huonekalun huopatassusta sekä aimo tujauksesta liimaa. Kovin tukeva tuo tuoli ei ole, eikä kaikki pinnat ihan kestä lähempää tarkastelua, mutta aikomus on tehdä parempi, nyt kun mittasuhteet tuli testatuiksi. Bobo on aika pulska poika ja tarvii jämerämmän tuolin!